Votjakkien autonominen alue perustettiin 4.11 vuonna 1920. Se muunnettiin Udmurtian autonomiseksi alueeksi 1.1.1932. Siitä tuli 28.12.1934 Udmurtian autonominen neuvostotasavalta ja vuonna 1990 Udmurtian tasavalta.
Tasavalta sijaitsee Venäjän Euroopan puoleisen osan itäreunalla Kama ja Vjatka-jokien välissä. Tasavallan kokonaispinta-ala on 42 100 neliökilometriä, mikä on 0,3 % Venäjän koko alueesta. Matkaa Moskovaan Udmurtian pääkaupungista Izhkarista on 1 129 km. Tasavalta kuuluu Uralin talousalueeseen.
Vuoden 2000 alussa tasavallan väkimäärä oli 1,64 milj. (1,1 % Venäjän väestöstä). Väestöntiheys on 38,9 ihmistä neliökilometrillä. Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan tasavallan alueella asuu 90 eri kansallisuutta olevia ihmisiä. Niistä alkuperäisasukkaita, udmurtteja on 30,9 %, venäläisiä 58,9 %, tataareja 6,9 %, ukrainalaisia 0,9 %, mareja 0,6 %, bashkiireja 0,3 %, valkovenäläisiä 0,2 %, tshuvasseja 0,2 %, saksalaisia 0,2 % ja lisäksi muita. Väestön keski-ikä on 35,3 vuotta.
Udmurtiassa on 6 kaupunkia. Niistä suurimmat ovat Izhkar (venäjäksi Izhevsk) (655 300 asukasta), Sarapul (107 500), Glazkar (Glazov) (106 000), Votkakar (Votkinsk) (102 000).
Tasavallan alueella on monia luonnonrikkauksia, mm. öljyä. Arkangelin, Tshutyrin-Kiengopin ja Mishkinin öljykentät ovat isoimpia.
Udmurtia on erityinen alue pitkälle kehittyneen raskasmetalli- ja koneteollisuutensa ansiosta. Teollisuudesta 38 % on tällaista. Tasavalta tuottaa moottoripyöriä, henkilöautoja, aseita ja urheiluaseita, öljyteollisuuden tarvikkeita, metallityövälineitä, radiovastaanottimia ja muuta.
Muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat polttoaine- (23 %), elintarvike (11 %), elektroniikkateollisuus (7 %).
Vuonna 1999 maanviljelysalueet muodostivat 45 % koko tasavallan pinta-alasta. Maanviljelys on keskittynyt maidon, lihan, perunoiden ja vihannesten tuotantoon ja mehiläisten kasvatukseen.
Tasavallalla on kehittynyt liikenteen infrastruktuuri. Vuoden 1999 lopulla rautateitä oli 859 km ja päällystettyjä maanteitä 9400 km. Suuret kaasuputket Minnbajevo-Izhkar ja Siperia-Keskusta menevät tasavallan alueen läpi.
Udmurtin kieli on suomen kaukainen sukukieli, josta ei ilman erityisiä opintoja ymmärrä mitään. Muutamien yhteisten uralilaisten sanojen äänneseikkojen perusteella se on lähempänä suomea kuin unkaria, mutta unkarin ja udmurtin yhteinen turkkilaisvaikutus ja mahdolliset esi-permiläiset kosketukset tekevät unkarista muuten paljon enemmän udmurtin tapaisen sekä sanastoltaan että rakenteeltaan.
Udmurteista, joita on n. 750 000 nykyisin puhuu udmurttia äidinkielenään vain vajaa 70 %. Kielitaito vaihtelee suuresti alueittain. Etelä-Udmurtian pienissä udmurttikylissä pikkulapsetkin saattavat osata vain udmurttia, mutta suurissa keskuksissa jotkut udmurttivanhuksetkin voivat osata paremmin venäjää kuin udmurttia. Lisäksi etelässä osataan yleisesti myös tataaria.
Kansalliskukka on kullero. Udmurtia tunnetaan lähteiden maana ja ikivihreiden tomaattien maana. Udmurttien tyypillisimpänä rotupiirteenä on punainen tukka ja kulmikkaat suurehkot kasvot. Udmurttien rikkaassa kansanperinteessä herättää kiinnostusta kauniit, usein pitkät ja surulliset kansanlaulut, niiden vastakohtana nopeaan jalkatyöskentelyyn perustuva iloinen kansantanssi, joka muistuttaa irlantilaista kansantanssia. Naisten usein ruutukuvioisiin pukuihin kuuluvat olennaisesti valtavat helisevät rahakorut kaulalla.
Venäläisen maailman suosituimman säveltäjän Pjotr Tshaikovskin kotimuseo on Udmurtiassa. Hän eli Udmurtiassa elämänsä ensimmäiset kahdeksan vuotta. Asekeksijä Kalashnikov asuu edelleen Izhkarissa. Hiihtäjälegenda Galina Kulakova on sukujuuriltaan osittain udmurtti. Hiihdon olympiavoittaja Tamara Tihonova on udmurtti samoin useat muut Venäjän urheilijat, erityisesti talvilajien urheilijat.
Neuvostoliiton aikana Udmurtia oli sotateollisuuden vuoksi suljettu alue. Nyt suhteita ulkomaihin, mm. Suomeen luodaan vilkkaasti.