Ohjelma:

Valokuvanäyttely Mummot ja hiidet eli pyhät lehdot nähtävissä Telakan toisessa kerroksessa 28.6-18.7.2003

Päivätilaisuudet ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Ugrien soiton pääsymaksu on 5 euroa.

Tampereen Telakan osoite: Tullikamarinaukio 3, puh. 03-2250 700

Tampereella on hotellien lisäksi mahdollisuus majoittua nuorisotalolle 5 euroa/yö (oma makuupussi tai lakanat ja peitto mukaan)

Päivitetty ohjelma näillä sivuilla eli http://www.mafun.org/telakka/

Ilmoittautumislomake

Järjestäjä : Suomen sukukansayhdistysten liitto ry (SuSu)

Seminaarin alustajat:

Aleko Juzykain on kirjailija ja toimittaja. Hän on myös marien alkuperäisten uskontojen “Oshmari-Chimarin” Joshkar Olan alueen neuvoston jäsen ja osallistunut aktiivisesti yli kymmenen vuotta marien perinteisen uskon voimistamiseen.

Lidia Toidybekova on tehnyt väitöskirjan marien pyhistä lehdoista. Hän on perehtynyt erityisesti marien kansankulttuuriin ja mytologioihin. Toidybekova on kerännyt perimätietoa mm. metsien ja talojen hengistä sekä syntymän ja kuoleman käsityksistä. Hän on kerännyt ja tulkinnut myös mareille tärkeitä yhteisörukouksia.

Vladimir Kapitonov on Udmurtian tasavallan yliopiston biologian ja kemian tiedekunnan varadekaani. Hän on myös Udmurtian nuorisojärjestön Shundin (Aurinko) organisaationeuvoston jäsen ja ekologisen ohjelman “Vihreä aalto” koordinaattori. Kapitonov on laatinut noin 50 julkaisua ekologiasta, luonnonsuojelusta ja ympäristökoulutuksesta. Viimeisten kolmen vuoden aikana hän on osallistunut Udmurtian alueella sijaitsevien pyhien lehtojen tutkimukseen.

Serafima Lebedeva on tutkija ja Udmurtian tasavallan kansallismuseon kansatieteellisen osaston johtaja. Hän on osallistunut moniin tutkimusretkikuntiin Udmurtiassa ja sen lähialueilla sekä mm. kolmen etnografisen elokuvan kuvaamiseen. Erityisesti hän on kuvaillut Kuzebajevon ja Varkled Bodjan pyhien lehtojen rituaaleja. Lebedeva on laatinut noin 20 julkaisua pääasiassa Udmurtian etnografiasta.

Mariz Kemal on runoilija ja toimittaja. Hän työskentelee ersänkielisessä lasten lehdessä “Chilesema” (Aamun kajo). Hän on myös Venäjän Kirjailijaliiton jäsen. Viimeiset 11 vuotta Kemal on osallistunut keskeisesti ersien perinteisen uskon elvyttämiseen.

Kalle Eller on toiminut mm. metsävirkamiehenä, Viron puolustusvoimissa, perehtynyt perinteiseen hirsirakentamiseen ja ollut mukana politiikassa. Hän toimi aktiivisesti Viron itsenäisyysliikkeessä. Viime vuosina hän on pyrkinyt parantamaan erityisesti viron kielen asemaa. Maauskoisuus on Ellerin mukaan hänen kohtalonsa. Hän syntyi maauskoisten perheeseen, joka on aina tehnyt uskontoon kuuluvia rituaaleja. Myös Ellerin vaimo ja poika ovat maauskoisia.

Andres Heinapuu on Viron suomalais-ugrilaisen kentän keskeisiä vaikuttajia. Hän teki ensimmäisen tutkimusmatkansa Paul Aristen kanssa vatjalaisten luokse vuonna 1974. Heinäpuu on valmistunut filologiksi opiskeltuaan Viroa ja lähisukukieliä Tarton yliopistossa. Vuonna 1988 hän oli perustamassa Viro-Saame-seuraa. Heinapuu vaikuttaa mm. Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomiteassa Viron ja liiviläistenkoordinaattorina. Vuodesta 1995 hän on ollutTallinnassa toimivan Suomalais-ugrilaisten kansojen tietokeskuksen (SURI) johtaja. Heinapuu on myös Viron maauskoisten yhdistyksen Maavalla Kodan Vanhin.

Elokuvat:

Alexei Alexejevin Pyhä mäki(Mari El)
Pyhä mäki kertoo pohjoismarilaisten pyhästä mäestä, jonka alla lepää heidän kansallissankarinsa Tshumbylad. Pari vuotta sitten valmistunut elokuva on kuvattu pyhällä mäellä pidetyssä vuosittaisessa juhlassa. Neuvostoviranomaiset halusivat hävittää mäen, mutta eivät onnistuneet hankkeessaan.

Taive ja Indrek Särgin Rasken Ozks - ersien juhla (Viro)

Video on kuvattu Mordoviassa ersien kansallisjuhlassa kesällä vuonna 1999. Juhla on ensimmäinen yli 50 vuoteen, sillä sekä tsaarin Venäjällä että Neuvostoliitossa näin suurien juhlien järjestäminen oli kiellettyä. Videolla nähdään ersien tansseja ja rituaaleja sekä kuullaan ersien toiveita kansansa tulevaisuudesta.

Lev Vahitovin Udmurttien pyhät lehdot (Udmurtia)

Lev Vahitovin elokuva Udmurttien pyhistä lehdoista saa ensi-iltansa Tampereen Telakalla. Se kuvaa Kuzebajevon ja Varkled Bodjan kylien rituaaleja ja niiden pyhien lehtojen ainutlaatuisia luonto- ja kulttuuriarvoja ekologiselta, historialliselta, esteettiseltä ja etnografiselta kannalta. Samalla se tuo esiin jäljellä olevien lehtojen suojelun tärkeyden.

Katariina Lillqvistin Ukkosrumpu (SF)

Tapani Hietalahti on runoilija ja arkkitehtuurin toisinajattelija, joka oppi rakentamisen taidon lapsena talkootyömailla Pohjanmaalla.
Hänen suurtyönsä on Kaustisilla sijaitseva Pauanne-talo, kunnianosoitus menneiden aikojen kansanrakentajille ja näkyjen näkijöille. Tuotanto Camera Cagliostro / Markku Mäkiranta