Ulla Lehtinen:

Suomalainen luontosuhde on skitsofreeninen. Oikeeta mettä, vanhasta mettästäpuhumattakaan ei meinaa löytäenä millän. Taimikoita vaan ja karsittua esterataa, joiden yli hyppiessämarjaämpärit lentä. Ja tätä viemme ylpeänämaailmallekin: onhan sentän hienoa, ettäistutamme puupeltoja hakkaamiemme metsien tilalle!

Ja silti marja-aikaan voimme löytä metsästäkoko kansan kirjon mummosta yritysjohtajaan. Helpommalla ja halvemmallakin ne virolaiset mustikat voisi ostaa torilta. Muttei mettä. Suomalaisen perushaaveita kuitenkin se kesämökki, soutelu järvellä, kalastus, marjat, sienet... Moni on huolissaan jokamiehen ja – naisen oikeuksista EU:n puristuksessa. Eiköne olisi parempaa vietävämaailmalle?

Suhde luontoon alkaa ihmisen mielestä. Suomalais-ugrilaisilla kansoilla luonto on perinteisesti ollut elävä ja kunnioitettava: riippuuhan siitäkoko elämä. Ja riippuu muuten vieläkin: maasta se ruoka tulee edelleenkin eikä Siwan hyllyltä. Tämäon paljon vanhempi kulttuuri ja kauemmin elossa säilynyt kuin uhmaikäinen tehometsätaloutemme. Vaikka Stalinin aikana tämäjänne luultiin jo saaduksi pois kitketyksi suomalais-ugrilaisiltakin kansoilta, niin eikös se 90-luvun kulttuurisessa vapautumisen huumassa taas putkahtanut esiin ja päivän valoon, monin paikoin vieläkatkeamattomana perinteenä! Suomalais-ugrilaiset kansat juhlivat jälleen tasapainoista luontosuhdettaan näyttävästi ja voimallisesti pyhien lehtojen seremonioissa. Nämäovat olleet ensimmäisiäluonnonsuojelualueita ja usein myös viimeisiä, ainoita jäljelläolevia vanhoja metsiköitä. Vaikeahan niitäon hakata, kun koko kyläyhdessätuumin puolustaa.

Onhan niitämeilläkin. Pyhiälehtoja eli hiisiäharva se paikkakunnalla. Puolisalaa käyvät monet edelleenkin pistämässäruokauhreja pihapuille tai pitävät karsikkopuita. Ei sitäsaatu kokonaan kuopattua meilläkään. Kylläse henki meissävieläpihisee. Ei olla hengettömiä. Eli kuolleita. Vielä. Vientitasettammekin tärkeämpi kysymys on suuren luokan ympäristöongelmien ratkaiseminen. Hengissä pysymisen kannalta nimittäin. Ja koko maailmalle. Joten hiiteen kaikki!